Opetus pilveen - näkökulmana pilvipalvelujen turvallisuus

 Sari Aromaa, Jani Katajisto, Susanna Liukkonen, Jouni Sivenius ja Pirjo Törhönen

Tämän kehittämishankkeen tarkoituksena oli selkiyttää näkemystä pilvipalveluiden turvallisuudesta opetuksessa. Tässä työssä pilvipalveluilla tarkoitetaan kaikkien saatavilla olevaa sosiaalista mediaa. Työn tarkoituksena oli lisäksi kartoittaa pilvipalveluihin liittyviä uhkia ja riskejä eri näkökulmista sekä löytää keinoja välttää niitä. Kehittämishankkeeseen sisältyi koululaiskysely nettikiusaamisesta

Työssä keskityttiin Googleen ja Facebookiin, jotka ovat merkittävimpiä ja maailmanlaajuisia pilvipalvelujen tarjoajia. Niiden tapa kerätä käyttäjätietoa ja hyödyntää sitä sisältää potentiaalisia yksityisyyden uhkia. Yksityisyyden suojaa voi parantaa muun muassa poistamalla evästeet tietokoneelta, vaihtamalla salasanaa tiuhaan sekä käyttää tiedon jakamiseen turvallisempia medioita, kuten esimerkiksi suojattuja wikejä. 

Opetus elää ajassa ja sähköisen median hyödyntäminen monipuolistaa sitä. Pilvipalveluiden tarjoamat palvelut mahdollistavat monia yhteisöllisiä asioita, joita ei pysty samalla tavalla hyödyntämään perinteisessä luokkaopetuksessa. Sosiaalisessa mediassa oppiminen on onnistuessaan yhteisöllistä. Opettajalla pitää olla riittävä tietotaito pilvipalveluista ja niiden käytöstä opetuksessa, mutta hänen ei tarvitse osata kaikkea, vaan opettajakin voi turvautua opiskelijoiden apuun oppimisympäristöä muodostettaessa. 

Piilevästi vaaralliseksi ja uhkaavaksi pilvipalvelut tekee niiden julkinen ja osallistava rooli. Viestit välittyvät ja leviävät nopeasti ja niistä jää laajalle levinnyt pysyvä jälki. Tämä pitää tiedostaa, kun verkkoa käytetään opetukseen. Lisäksi tulee luoda tarkoituksenmukainen ”netiketti” eli säännöt ja käytännöt verkossa toimimiselle. Pilvipalveluissa uhkana ja riskinä on myös verkkourkinta, jolla pyritään saamaan haltuun luottamuksellisia tietoja. Keinoina välttää tätä ovat muun muassa terve skeptisyys sekä olla luovuttamatta salasanaansa kenellekään.

Kehittämishanke rakentui kirjallisuuden ja nettikiusaamista koskevan kyselyn pohjalle. Tarkastelunäkökulma oli kriittinen. Koottua tietoa voidaan hyödyntää kehitettäessä uudenlaista opettajuutta ja sen myötä oppimisympäristöjen pedagogisia turvallisia ratkaisuja.

Kehittämishanke on luettavissa kokonaisuudessaan Theseus-verkkokirjastosta.

 ***

 Arviointi ja perustelut (Leppoisat)

Kokonaisuus (perustelut aiheen valinnalle, nimen ja sisällön vastaavuus, selkeys ja johdonmukaisuus, vastaako esitettyihin kysymyksiin, kriittisyys)

Pilvipalvelut ja erityisesti niiden turvallisuuteen liittyvät asiat ovat erittäin ajankohtainen ja merkittävä aihe niin opettajien kuin opiskelijoiden kuin muidenkin pilvipalvelujen käyttäjien näkökulmasta. Usein turvallisuuteen liittyviin asioihin havahdutaan hiukan jälkijunassa sitten, kun jotain ongelmia on jo kohdattu. Tämä kehittämishanke tarjoaa yhden mahdollisuuden turvallisuusnäkökohtiin tutustu-miseksi kootusti.

Työn nimi 'Opetus pilveen' antaa osviittaa sisällöstä, mutta jättää samalla kiinnostavasti oven raolleen lukijan uteliaisuudelle. Alanimike kertoo sitten jo tarkemmin työn ydinaiheen, eli turvallisuuden. Kokonaisuutena nimi ja sisältö vastaavat hyvin toisiaan.

Pääosin teksti ja rakenne etenee hyvin selkeästi ja johdonmukaisesti, välillä lukujen liittyminen toisiinsa ei ole kovin jouhevaa. Työ vastaa enemmän teknisiin kuin pedagogisiin kysymyksiin opetuksen toteuttamisessa pilvipalvelujen avulla painottuen uhkien ja riskien tunnistamiseen ja välttämiseen. Työn aihe on järkevästi rajattu ja rajauksen kehyksessä käsittelee asioita mukavan kattavasti ja yksityiskohtaisestikin. Kriittisyys turvallisuuden ja pedagogiikankin kannalta pilvi-palvelujen käytössä kulkee mukana läpi työn asiallisesti ja perustellusti.

Teoreettinen osuus (lähtökohdat ja aiheen perustelut, hankkeen tavoitteet ja rajaaminen, viitekehyksen soveltuvuus, tutkimustiedon hyödyntäminen, käsitteiden määrittely ja käyttö)

Lähtökohtina on esitelty Maslowin tarvehierarkiaa ja Freiren kriittistä pedagogiaa. Myös ns. digiyhteiskunnan ihmis- ja oppimiskäsitystä on esitelty johdannoksi työlle. Esitellyt lähtökohdat ja viitekehys ovat relevantteja aiheen valitsemisen ja perustelemisen kannalta. Tavoite on selkeästi kuvattu ja rajattu. Tutkimustietoa on käytetty teoriaosassa riittävästi ja työn tavoitteiden ohjaamana. Käsitteet on määritelty riittävässä laajuudessa ja ymmärrettävässä muodossa edellyttäen, että lukijalla on nykyaikana oletusarvoiset perustiedot internet -sovelluksista. Toisessa luvussa paikoin on ehkä liiankin yksityiskohtaista teknistä tietoa eri sovelluksista soveltavaan osioon nähden. Opetusnäkökulma jää myös hieman teknisen osion jalkoihin laajuudessa, mutta avaa kuitenkin hyvin keskeisiä ydinasioita.

Empiirinen osuus (aineiston tarkoituksenmukaisuus, menetelmien valinta ja käyttö, tulosten kuvaaminen)

Empiirinen osuus on toteutettu vajaan kolmen sivun kyselylomakkeella. Kyselyyn vastasi 187 16-17-vuotiasta lukiolaista, joten tuloksia voidaan pitää vähintään suuntaa-antavina. Kysely kohdistuu kiusaamisen esiintymisen kartoittamiseen netissä ja sen ulkopuolella. Kysely on pääosin tarkoituksenmukainen ja mahdollistaa yhden ikäluokan kokemusten hahmottamisen ja analysoinnin.

Tuloksia on kuvattu prosenttiosuuksina luvuilla ja pylväsdiagrammeilla. Tuloksia on lyhyesti analysoitu heti tulosten esittämisen yhteydessä. Vertailuaineistona on käytetty MLL:n julkaisemaa laajempaa kyselytutkimusta. Tulosten luettavuus on havainnollista, olennaiset tulokset selviävät diagrammeista selkeästi. Kuvioiden 7 ja 11 sisältö taitaa olla identtinen.

Johtopäätökset ja pohdinta (yhteys tuloksiin ja viitekehykseen, perustelujen johdonmukaisuus, jatkokehittämisaiheet ja –ideat, toimenpide-ehdotukset, hankkeen merkityksen arviointi, oman ajattelun ja pohdinnan osuus)

Tulosten analysointi ja johtopäätökset ovat konstailemattomia ja asiallisia perustuen kiinteästi esitettyihin tuloksiin. Liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä on vältetty tiedostaen kyselytutkimuksen rajoitukset. Kyselyssä on niukasti osioita, joiden perusteella yksilöidympiä jatkokehitystoimenpiteitä voisi kyselyn perusteella esittää.

Keinoja kiusaamisen torjumiseen on esitetty laajasti ja hyvällä pohtivalla asenteella realistisine vallitsevan tilanteen toteamisineen ja toimenpide-ehdotuksineen. Osa ehdotuksista on yksityiskohtaisia käytännön esimerkkejä opetusympäristöä koskien, osa jää yleisemmälle teoreettiselle tasolle.

Hankkeen tuloksena on hyvin saatavilla nopeasti yleistyvään pilvipalvelujen käyttöön liittyvien uhkien, riskien ja osittain myös mahdollisuuksien tietopaketti. Uutta tietoa tai johtopäätöksiä työssä ei kovin paljoa esitetä, mutta arvo löytyy aiemmin sirpaleisen ja summittaisen tiedon keräämisestä yhteen järkevästi valitun aiherajauksen mukaisesti. Kokonaisuudella on yleishyödyllistäkin arvoa, mutta opettajuuden ja opettamisen näkökulmaa löytyy sen verran, että alunperin ajateltu kohderyhmä löytää tästä eväitä opettamisen kehittämisen ja kehittymisen polulle.

Anti opetus- ja ohjaamistyöhön (sovellettavuus/hyödynnettävyys, uuden tiedon luominen, innovatiivisuus (uusia käytäntöjä), tutkiva ja kehittävä ote)

Työn hyöty tulee esille erilaisten pilvipalveluihin liittyvien asioiden ja erityisesti uhkien hahmottamisessa ja ymmärtämisessä. Yhteiskunnan muuttuminen ja ihmisten sekä sosiaalisen kanssakäymisen ja vuorovaikutuksen uudet muodot tulevat konkreettisesti esille ja työ luo niille käsitepohjaa, mahdollisuuksia ja uhkia sekä toiminta- ja ratkaisumalleja realismi edellä.

Opetus- ja ohjaamistyöhön työstä saa tiedostavuutta ja aivan yksityiskohtaisia, toimivia käytännön ohjeitakin. Kritiikki on mukavasti työssä läsnä, muttei mustavalkoisesti tai muutosvastarintaan yllyttäen. Sinänsä tavoitteena ei ole innovatiivisen uuden tiedon tai työkalujen luominen, joten niiden osuus jää melko pieneksi. Ote on kuitenkin monin osin tutkiva ja pohtiva ja työn voisi ajatella olevan hyvää lähdemateriaalia kehittävälle tutkimukselle pilvipalvelujen turvallisuuteen liittyen opetusympäristöissä.

Raportointi (työn rakenne ja eteneminen, selkeys, luettavuus ja ymmärrettävyys, lähteiden käyttö ja merkitseminen)

Työ on jaettu selkeisiin päälukuihin ja sisältö kokonaisuutena etenee kohtalaisen loogisesti. Eri kirjoittajien osuuksista johtuen välillä tuntuu pientä sidosteisuuden puutetta osioiden välillä, esimerkiksi 1. ja 2. luvun välillä ja 4.2. ja 4.3. kappaleen välillä. Neljäs luku on huomattavan pitkä muihin lukuihin verrattuna, joten pientä epätasapainoa työn rakenteessa on.

Teksti on selkeää ja käytännössä virheetöntä, helposti luettavaa ja sisäistettävää. Joidenkin kuvien englanninkieliset termit olisi ehkä voinut suomentaa. Lähteiden käyttö ja merkintä noudattelee hyvin annettuja ohjeita.

Esittäminen (asian hallinta, vakuuttavuus, vuorovaikutteisuus, sanaton viestintä, äänenkäyttö, luontevuus, selkeys, havainnollisuus ja materiaalit)

Asioiden esittämistapa on varma, luo turvallisen olon kuulijalla. Pohdinta on hyvin erotettu faktatietojen esittämisestä. Kokonaisuudesta tulee vaikutelman esittäjillä olevan käytännön kokemustakin pelkän kirjatiedon lisäksi. Vuorovaikutteisuus esityksessä oli melko vähäistä, mutta katsekontaktia kuulijoihin oli, äänenkäyttö oli miellyttävän rauhallista ja puhe konstailematonta. Esitystä tukeva materiaali on selkeää ja havainnollista, moni-ilmeisyydessään mielenkiintoa herättävää ja huolellisesti rakennettua.

Kokonaisarvio

Työ on järkevästi rajatusta aiheesta tehty kokonaisuus, jossa on teoria- ja käytännön tason tietoa monella opetuksen osa-alueella hyödynnettäväksi. Osin käsittely jää pintapuoliseksi, teknisiksi asioiksi, mutta osin mennään syvemmälle opettajuuden maailmaan konstruktivismin pohdiskeluineen. Työ nitoo yhteen olemassa olleita, mutta hajanaisesti esitettyjä asioita yhteen kokonaisuuteen ja tarjoaa oivan tietopaketin pilvipalvelujen opetuskäytöstä kiinnostuneille lukijoille. Kyselytutkimus tuo työhön empiiristä otetta ja tulokset sidotaan esitettyyn teoriatietoon kohtalaisesti. Tuloksien analysointi ja johtopäätökset on tehty selkeästi ja hyvällä, konstailemattomalla realismilla. Työ noudattelee ulkoasultaan tarkasti annettuja ohjeita ja heijastelee myös kirjoittajien kykyä omaan pohdintaan sopivassa suhteessa tutkimustietoon, kerättyyn vastausmateriaaliin ja omiin kokemuksiin.